<3 Häämatka <3

Lauantaina 31.5.2014 sanoimme toisillemme tahdon Pyhäjärven rannassa Nokialla <3 Vihkiminen (siviilisellainen) oli ihana, ja juhlat onnistuivat maailman parhaiten!! Elämäni paras päivä, ei kahta sanaa. Rakas aviomies, ihana perhe, huiput ystävät ja sukulaiset <3 Unohtamatta loistavaa bilebändiä Buona Seraa laihoine läskibasisteineen :D Tästä päivästä saisi varmasti kirjoitettua kokonaisen postauksen, niin hieno se oli. Yritän nyt kuitenkin keskittyä häämatkaan, joka niin ikään oli vähintäänkin ikimuistoinen :D :D

Love <3

Fiji 2 - 15.6.2014

Day 1 

Häiden jälkeen vietettiin yksi yö Ilveksessä Tampereella, toinen Hiltonissa Helsinki-Vantaalla. Ja nyt, 2.6. pääsemme siis matkaan kohti Fijiä. Matkakohteeksemme valikoitui Fiji lähinnä minun saarifetissini takia. Jostain syystä tunnen (kröhöm, tunsin) suunnatonta vetoa saarivaltioihin, erityisesti tällaisiin pieniin paratiisisaariin kauniine luontoineen. Kun ehdotin Fijiä, Jari katsoi pari kuvaa Googlen kuvahausta ja oli oitis mukana :D Sinne siis! 

Lensimme ensin Helsingistä Lontooseen. Heathrowlla meillä oli muutama tunti aikaa kierrellä kauppoja, syödä ja nautiskella brittiläisiä juomia (Bulmers :D). Niin ja tietysti olla joka hetki aivan järjettömän onnellisia <3 Lontoosta matka jatkui Hong Kongiin. Luvassa oli 11,5 tuntia koneessa, urgh. Yhtiönä tällä kertaa Cathay Pacific. 

Eksoottiset matkarahat. 

Day 2

Liidellessämme ehti päivä vaihtua. Lento meni muuten hyvin, mutta se oli noin 40 minuuttia myöhässä. Meillä oli HK:ssa tiukka vaihto, ja kenttähän on tunnetusti suunnattoman suuri. Päättöminä rynnättiin kohti lähtöporttia, ja saavuttiinkin niin ajoissa, että ehdittiin molemmat vielä pestä hampaat ja käydä vessassa. Sitten seuraavaan koneeseen: matka jatkuu Fiji Airwaysilla kohti Nadia. 

Jo pelkästään lento Fijille oli eksoottinen. Lentoemot olivat ehtoja fijiläisiä, konekin oli sisustettu fijiläiseen tyyliin. Edellisessä koneessa olin ihmetellyt, kun lähdin vessaan enkä meinannut saada kenkiä jalkoihini. Luulin että sukat oli jotenkin huonosti. Nyt alkoi heti lennon aluksi tuntua siltä, että kengät puristavat. Huomasinkin kurkata jalkojani sukkien alla. HOLY SHIT!!! Jalat olivat ihan ökysuuret, varpaat hädintuskin erottui turvotuksen alta! Paniikki! Onneksi koneessa oli tilaa, joten vaihdoimme tyhjälle penkkiriville niin että pääsin makaamaan ja pitämään jalkojani selkänojaa vasten kohti kattoa. Note to self: Hanki lentosukat, välittömästi. 

Exotic Fiji Airways. 

Day 3

Lento kesti kymmenisen tuntia, joten ilmassa vaihtui taas vuorokausi. Lento oli mennyt leppoisasti. Nadissa Fijin kansainvälisellä lentokentällä odotti yllätys. Kenttä oli suunnilleen Pirkkalan kentän kokoinen ja tosi alkeellinen. Pihalla oli seinää vasten nojallaan pitkä rivi numeroituja kottikärryjä. Kyllä, ilmeisesti matkatavarat kuskattiin koneesta hihnalle kottikärryillä :D Hetkinen hetkinen, mihin me oikein ollaan saavuttu? Onko tämä joku kehitysmaa? Otettiinko me asiasta itseasiassa ollenkaan selvää? No itseasiassa ei otettu. Varattiin vaan :D Ja itseasiassa kyllä: tämä on todellakin kehitysmaa. 

Tjaa, me saavuimme Fijille, meidän laukut eivät saapuneet. Ne oli menneet Sydneyyn. Munkin laukkuni, mokoma petturi, vaikka se on kyllä jo Sydneyn nähnyt! Lupasivat että laukut saapuvat illalla taksilla hotelliin. Itsehän otamme edukkaammin bussin ;) Bussimatka Nadista Pacific Harbouriin kesti vielä nelisen tuntia. Matka oli mielenkiintoinen, sillä ajoimme koko Fijin saaren halki pohjoisesta etelään. Paikallisten talot olivat hökkeleitä, koottu laudanptäkistä ja pellinpalasista, kaikesta mitä käsiin on osunut. Ovia tai ikkunoita taloissa ei ollut. Porukkaa ratsasti vastaan ilman satulaa, pelkkä köysi hevosen turvan ympärillä. Joku käveli paljain jaloin tien piennarta kantaen afrikkalaiseen tyyliin säkkiä päänsä päällä. Wau, käsitykseni Fijistä muuttui kertalaakista. 

Lopulta perillä resortilla kummankaan kengät eivät enää mahtuneet jalkoihin. No, mitäs täällä paratiisissa kengillä? Kyllä, resorttimme todella oli paratiisi! Rantabungalowimme ulkosuihkuineen oli siisti ja ihana. Ravintola, allasalue, puutarha, ranta - koko resortti oli viimeisen päälle hoidettu, ihan täydellinen paikka. Maisemat ovat satumaiset! Oltiin matkasta melko puhki, eikä vaihtovaatteitakaan ollut, joten otimme suihkut, pesimme hampaat ja menimme pieruverkkareissamme altaalle korituoliin. Turvonneet jalat kohti taivasta ja unta palloon! Nukuttiin kunnes sade herätti meidät, ja siirryttiin sisälle jatkamaan unia :D Sitten syötiin illallinen resortin ravintolassa, ja taas unta. Matkalaukuista ei ollut tietoakaan, mutta ei jaksettu välittää. 

Paradise!

Uprising Beach Resort - Ihana Uprising!

Uprising Beach Resort - Ihana Uprising!

Uprising Beach Resort - Ihana Uprising!

Day 4

Loputtoman nukkumisen jälkeen herättiin paikallista aikaa seitsemän kieppeillä. Hienoa, rytmi saatu heti käännettyä paikalliseen aikaan! Resortin ulkoilmaravintolassa syötiin runsas, hyvä, ja varsin eksoottinen aamupala, ihaillen samalla upeita merimaisemia. Laukutkin saapuivat. Jee, vihdoinkin jotain muuta päälle pantavaa kuin nuhjuuntuneet kollarit! Aamiaisen jälkeen lähdettiin kävellen tutustumaan Pacific Harbourin kylään. Kierrettiin kylän parit putiikit ja käytiin "supermarketissa", joka kylläkin suomalaisen mittapuun mukaan oli lähinnä Siwa. Saaliiksemme saatiin vain skumppaa ja vettä. 

Fijillä ei ole montaakaan tietä. Kaikki tienviitat oli puisia ja kaiverrettuja.

Pacific Harbourin kylänraitti. 

Resortille palattuamme mentiin aaltaalle ottamaan aurinkoa. Parin tunnin loikoilun jälkeen lounasta, ja koska sade yllätti, menimme sisään bungalowiimme ruokalevolle. Unikin yllätti, taas, mutta tällä kertaa nukkumisessa oli onneksi joku raja :D Seuraavaksi lähdettiin rantahiekalle juoksemaan Tyynenmeren rantsua, iik miten siistiä!! Lenkin jälkeen otin vielä vartin lihaskuntojumpan bungalowin terassilla. Kyllä näissä maisemissa maistuu niin juoksut kuin jumpatkin, ihan epätodellisen kaunista!! Illalla resortin ravintolassa oli vielä ruokaa, juomaa ja fire dancing -esitys. 

GPS-jälki Fijiltä, check. 

Day 5

Tänään vuorossa Yanuca Island. Saarelle on 45 minuutin venematka Pacific Harbourista. Venematka, paniikki!!! Hiukan vene kiikuttelikin, mutta matka oli kuitenkin ihan siedettävä, ja Yanuca Island ehdottomasti sen arvoinen kokemus! Heti saarelle saavuttuamme pääsimme snorklaillen ihastelemaan koralleja. Korallit toimii aina, ne vaan on tosi kauniita! Snorklailun jälkeen haluttiin tietysti kokeilla melomista Tyynessämeressä. Ensin kaaduttiin kanootilla pari kertaa, kunnes hyväksyttiin että se on yhden ajettava ja käytiin melontareissuilla molemmat eriksemme :D 

Meiän paatti. 

Seuraavaksi oli vuorossa paikallisten järjestämä lounas. Yanuca Islandilla ei siis asu ketään, mutta paikallisten oppaidemme. Ensin maisteltiin kookosta tuoreeltaan. Yksi oppaista kiipesi palmuun paljasvarpain pelkkä viidakkoveitsi mukanaan ja haki kookokset kansalle :O Sitten maisteltiin kavaa, mikä on fijiläisten perinnejuoma. Kava valmistetaan ymmärtääkseni jostain juurista. Se ei ole alkoholia eikä sillä ole humalluttavaa vaikutusta. Jotenkin se litku kuitenkin keskushermostoon vaikuttaa, väitän minä. Kava ei ollut hyvää ja juomisrituaalit oli mun mielestä hölmöjä, mutta paikalliseen tapaan vedin tietysti läpi koko setin. Sitten varsinainen lounas. Lounaan jälkeen pelattiin beach volleyta paikallisten kanssa. Beachiaaaa, sikakivaa!!! Ensimmäistä kertaa pelasin sitten beach volley -käsiturmani ja käsileikkauksen. No nikkaroitu käsi kesti onneksi pelit hyvin :) Paikalliseen sairaalaan en ehkä olisi halunnutkaan joutua.. 

Kookoksen noutaja hommissa. 

Lopuksi kiipesimme vielä sademetsän läpi pientä polkua näköalapaikalle saaren huipulle. Ja nyt todellakin puhun pienestä polusta, ei mikään turisteille tehty asfalttipolku kuten Australiassa. Opas meni viidakkoveitsen kanssa edellä ja raivasi tietä. Koska oli satanut, oli mutaisaa ja liukasta. Mäki oli jyrkkä ja pitkä, kiivetessä sai kunnon hien päälle. Näköalat olivat kuitenkin henkeäsalpaavan hienot! Muutenkin mielettömän hieno kokemus koko Fiji, kun tätä paikkaa ei ole vielä rakennettu turisteja varten, vaan täällä pääsee aidosti luontoon ja näkee kaiken kauneimmillaan. Alas tullessa kaaduin liukkaassa mudassa tietenkin. Mekko meni ruskeaksi, eikä ikinä lähtenyt puhtaaksi edes kotona. No, onneksi satutin vain vähän selkääni, hullumminkin olisi voinut taas käydä ;) Upea Yanuca Island! Ihan mahtava päivä! 

Tällasta polkua.

Tällaseen paikkaan. 

Takaisin resorttiin saavuttuamme juotiin skumppaa bungalowin terassilla, käytiin illallisella, käveltiin tähtitaivaan alla rannassa ja katseltiin rapuja, ja juotiin lisää skumppaa :) Romanttista, ihanaa <3 

Day 6

Tänään Ziplineen!! Kyseessä on siis rata sademetsän keskellä, jossa edetään vaijeriliu'uilla puulta toiselle 30 metrin korkeudessa. Wou! En tiedä mitä tästä oikein sanoisi, koska sanat ei riitä. Zipline is THE MOST COOLEST experience ever!!!! Tätäkään ei oltu rakennettu turistiystävälliseksi, vaan vanha Hiace vei meidät tolkuttoman kuoppaista kuratietä oikeesti keskelle sademetsää. Siellä parivaljakko Ziplinen henkilökuntaa otti meidät huostaansa ja pisti radalle. Toinen miehistä meni aina edellä, toinen tuli meidän perässä. Eli koko ajan molemmilta puolilta varmistettiin että meillä on kaikki ok. Edellä menevä mies otti myös mun kameran ja räpsi meistä kuvia koko matkan. Honeymoonin kunniaksi saatiin vieläpä vetää rata läpi kahdesti :D Oltiin NIIN FIILIKSISSÄ!!!!! Jännää, siistiä, kivaa, wohouuuuuu!!!!

This is so cooool, oh my god!!!!

Ziplinen jälkeen köllöteltiin pari tuntia auringossa resortilla ja päätettiin lähteä kylille lounaalle. Virhe. Syötiin Oasis-nimisessä raflassa pahat clubileivät. Sitten takaisin altaalle. Siellä altaalla oli sellaiset ihanat korituolit missä mahtui makaamaan. Rakastin lukea niissä tuoleissa, meneillään oli Usain Boltin elämäkerta. Köllöttelyn jälkeen käytiin vielä lenkillä ja mä tein taas päälle junpat terassilla. 

Meiän bungalow ja junppaaja terdellä. 

Day 7

Tälle päivälle oltiin varattu Terratrek-reissu. Eli putkirunkoautoilla sisämaan vuoristoon, sieltä kävellen sademetsän halki vesiputouksille uimaan :) Sää oli tosi kurja, ja harkittiin reissun siirtämistä toiselle päivälle. Aamupalan jälkeen päätettiin kuitenkin lähteä, tuli mitä tuli. Kaunis päivä siitä lopulta tulikin, ja saatiin nauttia auringosta riittämiin. Muuten reissu oli hyvin järjestetty ja kiva, mutta meiän auto oli surkea :( Siinä ei toiminut jarrut kunnolla, ja aina jarruttaessa ohjaus puolsi hullun lailla toiseen suuntaan ja auto sammui. Vuoristotiet oli tosi jyrkkiä, joten jarrut olisivat todellakin olleet tarpeen! Mä luovutin kesken menomatkan ajamisen kanssa, ja Jari tuli puikkoihin. Niin tuntui turvallisemmalta, Jari sai sentään sen kikottimen pysymään käynnissä. Perille kuitenkin päästiin ja vesiputoukset oli ihanat! Jari ajoi meidät turvallisesti myös vuoristosta kotiin. Annettiin järjestäjille palautetta hengenvaarallisesta autosta ja kerroin suoraan, että mulla on myös paha mieli, koska nimenomaan minä olin tälle reissulle halunnut, ja sitten en uskaltanutkaan edes ajaa :( Järjestäjät totesivat että aha, siinä kaikki. Muutenkin tultiin tällä reissulla siihen tulokseen, että fijiläiset ovat pinnallisesti tosi tosi ystävällisiä niin kauan kun kaikki menee hyvin. Mutta heti jos ongelmia tulee, he vain käätävät selkänsä. Pahoitteleminen tuntuu olevan fijiläisille täysin vieras käsite. 

Tässä vielä meikä ratissa. 

Polskis putoukseen!

Koska mä olin vähän pahalla mielellä, käytiin matkalla Terratrekistä resortille meressä pulaamassa. Se paransi mieltä kummasti. Kotona meiän ulkosuihkuun oli muuttanut kaksi sammakkoa, voi YÖK! Mistä noista edes voi tietää onko ne vaarattomia vai jotain myrkkykonnia?! Sielä ne kuitenkin olla möllötti ja annettiin niiden sitten möllätä. Ilta ja yö kärsittiin vielä molemmat hienoisesta ripulista. Jotenkin nyt oli vaan huonompi päivä :/ 

Day 8 

Tänään meidän piti mennä maan pääkaupunkiin Suvaan. Mahojemme kanssa ei kuitenkaan uskallettu lähteä, joten jäätiin aurinkoon köllöttelemään sen sijaan. Puoli päivää meni hyvin ja vatsatkin tuntui paremmilta. Lounaan jälkeen kuitenkin Jari alkoi oksentaa ja sille nousi myös korkea kuume. Mä olin vielä muutaman tunnin ihan hyvinvoiva, mutta sitten se alkoi mullakin. Mä en tunnetusti oksenna, voin vaan tolkuttoman pahoin ja pissin peräsuolen kautta, kova kuume nousi mullekin :( Siinä sitten kilpaa juostiin vessassa. Iskä kysyi myöhemmin että kumpi voitti, no Jari se taisi olla koska se myös oksensi ;) 

Day 9 

Tänäänkin pahoinvointia bungalowissa. Kaiken keskelle piti vielä tunkeutua sammakon kylpyhuoneeseen!! Häädä siinä sitten elukoita, kun ei kumpikaan pysytä edes jaloillamme :( Jari sai sammakon häädettyä pyyhkeen kanssa vessanpöntön taakse, mistä otus vaan katosi?! Kai se johonkin viemäriin meni. Ihan sama, jatketaan nyt tätä makaamista ja pahoinvointia. Olo oli niin kertakaikkisen heikko ja huono molemmilla, että otettiin tarjous lääkärin käymisestä vastaan. Pakko on kuitenkin sanoa, että perus terveystietoinen suomalainen taitaa tietää suunnilleen yhtä paljon kuin fijiläinen lääkäri. Eipä lekurilla siis ollut meille ratkaisun avainta, ja jatkettiin omien Imodiumien voimalla. Doc kuitenkin ohjeisti meitä juomaan limpparin sijasta Poweradea, mitä Jari kävikin taksilla nappaamassa kylän kaupasta. Mä olin aivan raato, Jari alkoi jo vähän paremmin pysyä tolpillaan. 

Day 10 

Tänään siirrettiin varovaisesti varpaat pöntön juurelta takapihan aurinkotuoleihin. Elämä voittaa vielä. Ehkä. Takapihaa pidemmälle ei kuitenkaan vielä ollut mitään asiaa. Otettiin pari bikinikuvaa, koska olin Hoikka ihan isolla hoolla ;) Päivän piristykseksi nähtiin paikallinen suloinen karvaotus mungo juoksentelemassa meidän terassilla :) Vietettiin päivä auringossa loikoillen. Illalla olo oli jo sen verran parempi, että uskaltauduttiin ihan illalliselle resortin ravintolaan. Tulipahan levättyä, lueskeltua ja tehtyä kasapäin ristikoita. Tänään jopa kikatettiin taas toistemme höhlille jutuille :) 

Day 11 

Tänään sitten sinne Suvaan! Tänään myös lähdetään Uprising Beach Resortista, joten on otettava laukutkin mukaan. Uprising oli ihan mahtava paikka, aivan huikea kaikin puolin, suosittelen lämpimästi! Koska mä olin vielä aika heikossa hapessa, otettiin bussin sijaan taksi pääkaupunkiin. Tipin toivossa ystävällinen Elizio suostui ottamaan meidän laukut päiväksi säilöön Suvan Holiday Inniin. Vierailu pääkaupungissa jäi vähän vaisuksi, koska en todellakaan ollut vielä parhaassa vedossani, hädin tuskin pysyin jo tolpillani. Koluttiin kuitenkin vähän keskustaa ja Tappoo-ostoskeskus, mistä löydettiinkin kaikenlaista matkamuistoa :) Saatiin vihdoin kortitkin lähetettyä. Nähtiin Grand Pacific Hotel ja government house, kuten myös kammottava vankila ja Suvan iso satama-alue. 

Grand Pacific Hotel

Suvassa oli vähän enemmän perus turistikohdemeininkiä. Porukka tuli kaduilla väkisin juttelemaan, yritti raahata väkisin sisään kauppoihin ja tunki tavaroita käsiin. En tykkää tuollaisesta sitten yhtään, vielä vähemmän puolikuntoisena! Lounasta katsottiin turvallisimmaksi syödä Holiday Innissä, missä pastassani oli v*****i sipulia vaikka erikseen olin kysynyt asiasta etukäteen. No tämähän tunnetusti saa mut raivon valtaan, mrh! Sitten otettiin bussi saaren halki kohti Nadia. 

Viimeiset pari yötä vietettiin Nadin lähistöllä Sonaisali Island Resortissa. Tämän paikan piti olla mielettömän hieno, mutta Uprisingiin verrattuna paikka oli totaalisen rempallaan :( Oltiin varattu buree with private jacuzzi terdellä. Ensinnäkin meidän buree oli paritalo, toisekseen jacuzzi oli minimalistinen, kolmannekseen huoneistomme oven lukko oli rikki, neljännekseen suihkusta irtosi heti osia käteen ja veden paine oli olematon, ja viidennekseen huoneisto ei muutenkaan ollut mitään luksusta kuten piti. Rannat ja viheralueet olivat täysin  hoitamattomat. Viis tähteä piti olla, pöh mitä petosta! Ja tää oli ihan sikakallis! Oltiin väsyneitä ja puolikuntoisia, ja päätettiin tilata pizzat huoneeseen. Odoteltiin tunti eikä safkaa kuulunut. Jari soitti huonepalveluun legendaarisen "Are they coming or not?!!" -puhelun :D And they came ;) Vähän kireä fiilis ehkä, mutta oltiin silti tosi ilosia että selvittiin Suvaan :) On paljon mahdollista että ei tulla toiste Fijille, joten ois ollut sääli jos se ois jäänyt näkemättä. 

Day 12

Ei jaksettu eilen valittaa oven rikkinäisestä lukosta, koska ei vaan jakseta enää mitään. Tää on kuitenkin saarella, ja täällä on pelkästään tämä resortti, eli periaatteessa liikenteessä pitäisi olla vain resortin vieraita. No tietenkin sitten yöllä klo 5:20 joku pyrki ovestamme sisään :O Kuka ikinä olikin, onneksi se ei tajunnut työntää sitä ovea, koska se olisi auennut. Se vaan kokeili sitä korttiaan siihen lukijaan ja kun se näytti aina vaan punaista, lähti tyyppi pois. Eli aika varmasti joku oli vaan väärällä ovella. Kammoa silti! Ja aamukin alkoi taas vessarallilla, plääh :( 

Aamupala kuitenkin syötiin, se oli hyvä, ja maisematkin ovat kieltämättä kauniit vaikka paikka onkin rapistunut. Aurinko näyttäytyi, loikoiltiin sen alla ja käytiin meressä plutaamassa :) Täällä yltää jalat pohjaan niin pitkälle ettei jaksettu edes kävellä. Otettiin loman ja loikoilun kannalta, Jari jopa söi lounaaksi suklaakakkua :D 

Näissä maisemissa :)

Kelpaa loikoilla auringossa :)

Illalla päätettiin tehdä vaahtokylpy meidän minijacuzziin. Pistettiin vettä tulemaan mutta altaaseen lurahti lähinnä sadoittain muurahaisia. Aaarrgghhh mikä paikka tää Sonaisali!! Jari sai kuitenkin muurahaiset loppumaan ja katoamaan, ja päästiin vaahtoporekylpyyn :) Jacuzzista käsin katseltiin auringonlaskua ja nautiskeltiin skumppaa <3 Niin ja laulettiin :D Sekalaisia suomalaisia pop- ja rockveisuja, kunnes resortin työntekijä paukkasi sisään huoneistoomme kysymään onko kaikki hyvin ja tarvitaanko apua :D Vissiin sitten "ei jatkoon" :D :D Saatiinpa ainakin vaihteeksi kunnon naurut!! Lopulta: huippu päivä :) 

Auringonlasku fijiläisittäin. 

Day 13

Eilen ilmastoinnin ilmavirta tiputti sattumalta tyhjän juomatölkin lattialle, missä vieriesssään se aiheutti kunnon mekkalan. Siitä intoutuneena skumppapäissämme keksittiin, että laitetaan tyhjiä tölkkejä oven eteen varashälyttimeksi, niin vähintäänkin herätään sitten yöllä jos joku tunkeutuu kämpille. Ja mehän herättiin. Tölkit vieri lattialla hirveellä ryminällä, mutta ei ovi ollut auki eikä ketään näkynyt. Jari sitten nousi tölkkejä nostelemaan, niin kappas, niistähän solahti pihalle liskoja. Ei perkele, tietenkin, oltiin viritetty sokerihoukutin liskoille :D :D Ooämgee! Liskot singahteli ympäriinsä seinille kiipeilemään. Mietin että onkohan ne jotain myrkyllisiä, vaarallisia? No ihan sama, ei vaan jaksettu. Kerättiin tölkit pois, annettiin liskojen kiipeillä seinillä ja jatkettiin unia. Hälytin vaatinee vielä hiukan tuotekehittelyä ;)

Muuten tämä päivä meni kuten eilinen, auringossa köllöttäen ja viimeiset plutaukset Tyynessämeressä hoitaen. Illalla kuuden aikaan lähdettiin kohti lentokenttää. Missä saatiin todeta, että meidä lento on peruttu. Lähtö seuraavana aamuna. Eiiiihhh, kaikkien mahatautien ja kommellusten jälkeen oltais kyllä jo ihan mielellään lähdetty kotimatkalle. No Fiji Airways fiksasi meille hotellihuoneen ja illallisen Tokatoka-hotellista kentän läheltä.

Day 14 

Seuraavana aamuna herättiin ihan oikeaan kukonlauluun :D Ja lähdettiin takaisin kentälle selvittelemään asioita. Fijiläiset lentokenttävirkailijat on kyllä tosi tehotonta ryhmää. Lentojen uudelleenjärjestelemisestä ei tullut yhtään mitään. Oltiin siis tietenkin missattu molemmat vaihtolentomme myöhästymisen johdosta. Kerroin virkailijalle kaikki tietämäni lentoreitit ja mahdolliset yhtiöt Hong Kongista Helsinkiin (ja tiesin monia!), mutta virkailijan mielestä Lontoon kautta kulki ainoa mahdollisuutemme, mikä tiesi matkustamista päiväkaupalla. Juoksimme virkailijalta toiselle ja yritimme fiksata jotain lentoja kotiin. Paha vaan kun kukaan ei tiennyt missä on Suomi, kyselivät onko se Euroopassa ja onko se saari. Kukaan ei myöskään ollut kuullut Finnairista, ja puhelimessa virkailija yritti epätoivoisesti buukata meille lentoja Helinskiin. Tjooh, mennäänpä tästä nyt sinne Hong Kongiin ja koitetaan selvittää sielä. 

Hong Kongiin päästiinkin, ja siellä meitä oli heti virkailija vastassa joka kertoi että meidät on buukattu Finskin lennolle suoraan Helsinkiin, jesh!!! Koska lentoyhtiö vaihtuu, meidän piti kuitenkin hakea laukut, käydä kansallisella puolella ja odottaa melkein 10 tuntia. No so not, Finnair mainittu, mikään ei voi enää mennä pieleen :) Paitsi että voi. Ensinnäkin meidän laukut oli kadonneet, taas. Tällä kertaa oli todennettavissa että laukut ovat saapuneet kanssamme samalla koneella Hong Kongiin, mutta hihnan sijaan laukut onkin viety johonkin kentän syövereihin. Odoteltiin laukkuja nelisen tuntia, onneksi ne lopulta löytyivät. Sillä välin ehdittiin käydä pyytämässä ateriavouchereita koska odotusaika oli niin pitkä. Odotimme vouchereita 2,5 tuntia, kunnes joku virkailija pystyi kirjoittamaan meille kuuden euron arvoiset laput. Sitten iloiten laukut matkaan ja syömään! Kokeiltiin vouchereita kaikissa kentän ravintoloissa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin puolella, mutta ne eivät kelvanneet maksuvälineeksi yhteenkään! Uskomatonta!!! 

Lopulta check in -tiskille alettiin pystyttää Finnair-nauhoja. Ryntäsin ykköseksi jonoon ja jäin odottamaan tiskin aukeamista. Lopulta tiski aukesi, ja virkailija ilmoitti ettei meille ole tilaa koneessa. JAA NIIN ETTÄ MITÄ!?? Itkuraivarin paikka. Jari kysyi virkailijalta eikö koneessa todellakaan ole yhtään ainoaa vapaata penkkiä. Virkailijan mukaan oli, mutta meitä ei voitu silti checkata. Menetettiin molemmat malttimme ihan kunnolla. Siinä alkoi pikkuisella aasialaisvirkailijalla kädetkin täristä kun kaksi amatsoninkokoista suomalaista keuhkoaa kilpaa. Nainen soitti paikalle miesvirkailijan selvittämään asiaa. Mies kertoi sitten, että koneessa on kaksi vapaata paikkaa, mutta niissä ei toimi telkkari. WHAT THE FUCKING FUCK nyt oikeesti, kaverit meinaa jättää meidät Hong Kongiin koska TELKKARI ON RIKKI!!!!!! Huusin virkailijoille että meillä on kyllä kotona toimiva telkkari, kun vaan jumaliste päästäisiin sinne jotenkin! Pitkällisen itkuraivarin jälkeen meille lopulta kirjotettiin noi paikat ja päästiin vihdoin kansainväliselle puolelle, missä Jari osti special awardina itselleen sikahienon kellon :) Ansaittu, niin ansaittu. 

Jonos eka!

Lopulta päästiin sisään koneeseen, kotimatka voi viimein alkaa!

Day 15

Päivä vaihtui taas ilmassa liidellen. Jarin telkkari toimi. Mun telkkari oli rikki. Pääsin silti kotiin ;) Viimein!! Tällä kertaa perille tuli jopa laukutkin, ihan samalla kertaa meidän kanssa. Enää Paunulla Nokialle ja päästään availemaan meiän hääkortit ja -lahjat. Parhautta <3 Home sweeeeeet home. Häiden jäljiltä talo oli myöskin täynnä skumppapulloja. Ansaittua, niin ansaittua ;)

Tällä reissulla opittiin ainakin tämä :D